NEWSPOOL
08.04.2020
Teksti Anna Gustafsson, kuva Juho Länsiharju
Tuulivoiman tekniset kehitysaskeleet ovat kasvattaneet energiamuodon tuotantokapasiteettia. Tuulivoimaa rakennetaankin nyt kovaa tahtia, kun kaupunkien, kuntien ja yritysten omat ilmastolupaukset vaativat entistä kestävämpiä toimintamalleja ja toteutustapoja.
Suomalainen tuulivoima teki tämän vuoden helmikuussa historiaa. Tuulivoiman tuotantoteho oli yhden päivän aikana enimmillään 1983 megawattia, ja 87 prosenttia koko maan tuulivoimakapasiteetistä oli käynnissä tuottamassa sähköä. Ennätyspäivänä yli 20 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta katettiin tuulivoimalla.
Tuulivoima on kasvanut vauhdilla viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli jo 754 tuulivoimalaa. Toki tuulen osuus energiankulutuksesta on vielä pieni, noin seitsemän prosenttia, mutta alalla ollaan luottavaisia, että teknologinen kehitys tekee tuulivoimasta entistä merkittävämmän vaihtoehdon.
– Jos verrataan tilannetta Ruotsiin tai Tanskaan, puhumattakaan Saksasta, missä tuulivoima kattaa peräti 20 prosenttia sähkönkulutuksesta, numerot Suomessa ovat vielä suhteellisen pieniä. Kasvusuunta on kuitenkin oikea, kuvaa Energiequellen Suomen maajohtaja Nils Borstelmann.
Saksassa perustettu Energiequelle on toiminut uusiutuvan energian alalla vuodesta 1997. Energiequelle on kehittänyt ja toteuttanut yli 725 tuulivoimalaa sekä kymmeniä aurinkovoimapuistoja, biokaasulaitoksia ja muuntoasemia. Energiequelle vastaa kaikista tuulivoimarakentamisen vaiheista, aina maanvuokrauksesta ja lupien hankkimisesta rakentamiseen ja käyttöönottoon asti. Työntekijöitä yrityksellä on Suomessa, Saksassa ja Ranskassa yhteensä 250.
Tehokkuus on kasvanut
Energiequelle laajentui Suomeen vuonna 2016. Borstelmann kertoo, että Suomen puolesta puhuivat muun muassa EU-jäsenyys, vakaa poliittinen yhteiskuntarakenne ja positiivinen suhtautuminen tuulivoimaan. Kun Energiequelle asettui Suomeen, tuulivoimarakentamista myös tuettiin valtion myöntämän syöttötariffin avulla.
– Syöttötariffijärjestelmän kaltainen tuotantotuki on hyvä esimerkki oikein ajoitetusta ja kohdennetusta valtion tuesta. Tukien tavoitteenahan on nimenomaan auttaa teollisuudenalaa kehittymään niin kauan, että se pärjää omillaan.
Vuodesta 2018 asti tuulivoimaa onkin rakennettu Suomessa ilman valtion tukea. Tuulivoiman tuotantomahdollisuus on uusissa voimaloissa huomattavasti suurempi kuin vanhoissa, ja syöttötariffista on voitu luopua. Esimerkiksi vuonna 2009 rakennettu kolmen megawatin tuulivoimala tuotti sähköä noin 9000 megawattituntia vuodessa. Sen sijaan uusimmat tuulivoimalat tuottavat jo 19 000 megawattituntia sähköä vuodessa.
ENERGIEQUELLEN REEA PALONEN, KARL SCHULTHEIS, NILS BORSTELMANN SEKÄ ATTE LOHMAN ILOITSEVAT TUULIVOIMAN HYVÄSTÄ NOSTEESTA SUOMESSA.
Päästötön tuulivoima
Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää varsin radikaaleja ratkaisuja sen suhteen, millä kotimaassa tuotetaan energiaa.
– On odotettavissa, että esimerkiksi liikenne ja lämmitys sähköistyvät lähivuosina voimakkaasti. Sähköä on kuitenkin tuotettava päästöttömästi, jos haluamme pitää kiinni hiilineutraaliustavoitteista. Tässä tuulivoima on ehdottomasti iso osa ratkaisua, kuvaa Energiequellen hankekehitysjohtaja Atte Lohman.
Tuulivoimaa rakennetaankin nyt vauhdilla lisää. Energiequelle on parhaillaan mukana useammassa tuulipuistohankkeessa Suomessa. Kaikkiaan yrityksellä on käynnistettynä 12 tuulipuistohanketta. Hankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti on yli 800 megawattia.
Rakennusvaiheessa on Paltusmäen tuulipuisto Pyhäjoella. Tämä tuulipuisto tulee olemaan täydessä käynnissä tämän vuoden loppuun mennessä. Keväällä käynnistyy myös Konttisuon tuulipuiston rakennustyöt Soinissa.
Tuulivoimasta tuloja
Lohman pitää tuulivoimaa hyvänä keinona lisätä elinvoimaisuutta maakunnissa. Tuulivoima mahdollistaa merkittävät kiinteistöverotulot kunnille, joihin tuulivoimaa rakennetaan. Lohman kiitteleekin suomalaispoliitikkojen positiivista asennetta tuulivoimaa kohtaan.
Myös suomalainen teollisuus on varsin vastaanottavainen uusille energiaratkaisuille. Kyseessä on monelle toimijalle myös niiden omat vastuullisuuslupaukset, jotka pakottavat yrityksiä muuttamaan toimintaansa hiilineutraaliin suuntaan.
Borstelmann peräänkuuluttaa päättäjiltä lisää resursseja tuulivoiman rakentamiseen liittyvien lupien käsittelyyn. Nykyisin lupaprosessiin kuluu aikaa jopa vuosi. Kaiken kaikkiaan Borstelmannin mielestä olisi hyvä, jos tuulivoimakin olisi muiden energiamuotojen kanssa saman arvoinen.
– Toivon tasa-arvoista kilpailuasetelmaa eri energiamuotojen kesken. Mitään energiamuotoa ei saisi tukea kiertoteitse toisten kustannuksella.
Väärääkin tietoa liikkuu
Tuulivoimaan on kohdistunut myös vääriä tietoja, jotka ovat vaikuttaneet paikallistasolla suhtautumiseen tuulivoimaa kohtaan. Tuulivoiman terveysvaikutuksia voimalan lähistön asukkaille on tutkittu niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tuulivoimalasta ei ole todettu terveyshaittaa ihmisille, ja myöskään luontoon tuulivoimalla ei ole vaikutusta, eikä lähistöllä olevien eläinten käyttäytymiseen. Linnut kuitenkin karttavat tutkimusten mukaan tuulivoimalaa.
– On hyvä, että tuulivoiman vaikutuksista lähistöön puhutaan, mutta muistuttaisin, että kannattaa katsoa kokonaisuutta. Tuulivoima tulee olemaan avainasemassa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Eikä ainoastaan Suomessa, vaan myös maailmanlaajuisesti.
Omavaraisuus mahdollista
Tuulivoiman ominaispiirteenä on edelleen hintojen voimakas vaihtelu. Tuulivoimaa voi tuottaa vain silloin, kun tuulee. Toisaalta hinnan vaihtelut voivat nopeuttaa sellaisten teknologisten ratkaisujen keksimistä, joilla tuulivoimalla tuotettua sähköä voidaan varastoida.
– Teollisuudessa on totuttu siihen, että sähkön hinta on aina vakaa. Teollisuudessa ja myös kodeissa on nyt mahdollisuus muuttaa toimintatapoja, esimerkiksi ajoittaa tuotantoa niille tunneille, joissa on edullisempi sähkön hinta, Borstelmann toteaa.
Borstelmann nostaa esille Energiequellen lippulaivahankkeen Saksassa: Brandenburgissa, 60 kilometrin päässä Berliinistä sijaitsevassa Feldheimin kylässä Energiequelle toteutti hankkeen, jonka seurauksena kylä on 100-prosenttisesti energiaomavarainen. Noin 200 asukkaan Feldheim on Borstelmannin mukaan hyvä esimerkki siitä, että energiaomavaraisuus ja energiantuotanto kokonaan uusiutuvista lähteistä on mahdollista jo nyt. Feldheimin kylän kotitaloudet saavat sähkö- ja lämpöhuoltonsa lähelle sijoitetuista, uusiutuvan energian laitoksista jakeluverkkojen kautta.
Energiequelle on suunnitellut kylän energiantarpeen vaatimat tuuli- ja biokaasuvoimalat, rakentanut ne alusta loppuun ja myös yhdistänyt voimalat jakelujärjestelmän kautta alueelliseksi energiahuoltoverkoksi. Kylässä on myös energianvarastointimahdollisuus.
Uusia ratkaisuja kehitetään
Energiequelle on vahva tuulivoiman osaaja, mutta haluaa olla vahvasti mukana energiamurroksessa laajemminkin. Yksi teknologisista ratkaisuista, jota tutkitaan tällä hetkellä kiivaasti, on power-to-x-teknologia. Sen ideana on muuttaa sähköä toiseksi energiamuodoksi ja tarvittaessa takaisin sähköksi. Energiequellella ei kuitenkaan vielä ole Suomessa power-to-x-hankkeita.
– Olemme varautuneet olemaan valmiita myös siinä tilanteessa, missä uusiutuvien energialähteiden luontainen tuotannon heittely vaatii meitä kehittämään varastointia ja jatkokäyttöä. Vaikka power-to-x ei vielä olekaan osa liiketoimintamme ydintä, teknologia avaa meille uusia mahdollisuuksia.
Energia: https://issuu.com/contenthouseoy/docs/content_house_energia_cff9713a4e80ca
