Torvenkylän tuulipuisto on otettu käyttöön Kalajoella. Tuulipuisto ostettiin osaksi vihreää siirtymää edistävää rahastoa, jossa sijoituskohteilla pyritään saamaan tuoton lisäksi vähennyksiä hiilidioksidipäästöihin. Kyseessä on yhteensä seitsemän voimalan tuulipuisto
Kalajoki, 17. Huhtikuu 2023.Kalajoella sijaitsevan Torvenkylän tuulipuiston voimalat on nyt pystytetty, rakennustyöt saatu päätökseen ja puisto on otettu käyttöön. Tuulivoimayhtiö Energiequellen toteuttamaan puistoon valmistui yhteensä seitsemän voimalavalmistaja Nordexin N163 5.7 MW -mallin tuulivoimalaa. Uusi tuulivoimapuisto tuottaa energiaa noin 25 000 kotitalouden* tarpeisiin vuosittain ja puistossa tuotettu sähkö viedään maakaapelia pitkin Fingridin linjan varteen rakennetulle uudelle sähköasemalle, jossa se liitetään valtakunnan sähköverkkoon. Kuten Energiequellen muutkin tuulipuistot Suomessa, myös Torvenkylän tuulivoimapuisto toteutetaan täysin markkinaehtoisesti, kokonaan ilman valtion tukea.
Torvenkylän tuulivoimapuiston rakennustyöt käynnistyivät loppuvuodesta 2021. ”Projektiin on osallistunut monien alojen ammattilaisia ja se on työllistänyt myös laajasti paikallisia yrityksiä”, kommentoi Energiequellella hankkeesta vastannut Atte Lohman. ”Esimerkiksi hankkeessa käytettiin paikallisen yrittäjän Pahkalan kalliomonttua sekä palveluita, ja louhoksessa murskattiin työmaan kaikki murskemateriaali. Samoin tarvittava hiekkamateriaali toimitettiin Kalajoella sijaitsevasta hiekanottopaikasta. Muita lähialueen toimijoita olivat muun muassa tuulipuiston työmaan rakentanut raahelainen urakoitsija Hämeenaho, alueen työjärjestelyistä ja siirroista vastannut yppäriläinen Jfullservice Oy, nostopalvelut tuottanut E.Helaakoski Raahesta ja betonityöt tehnyt Kuula Oy Oulaisista. Pääosa maanrakennuksen ja infran rakennustarvikkeista ostettiin Würthilta ja Ojanraudasta Kalajoelta”, hankekehitysjohtaja Lohman jatkaa.
Lisäksi alueella työllisyyttä ja elinvoimaa on tuonut voimaloiden osien kuljetus. Yle uutisoi viime joulukuussa, että tuulivoimakuljetukset ovat olleet merkittävä tulonlähde Pohjanmaan alueen satamille, ja lisääntynyt tuulivoimarakentaminen on paikannut monen sataman taloutta miljoonilla euroilla, kun kauppa on vähentynyt Ukrainan sodan myötä. ”Esimerkiksi Torvenkylän tuulivoimaloiden osia laivattiin ensin Kalajoen satamaan, josta ne kuljetettiin erikoiskuljetuksina hankealueelle. Pelkästään Kalajoen sataman kautta on kulkenut viime vuonna noin 70 tuulivoimalan osat. Näin tuulivoima-alan kasvu on hyödyttänyt ja tuonut työtä alan lisäksi niin satamiin, mutta myös esimerkiksi moniin kuljetuspuolen yrityksiin sekä lukuisille muille kuten Torvenkylän esimerkistä voi nähdä”, Lohman kertoo. Kalajoelle tuulivoima on myös tuonut jo vuosien ajan merkittävää verotuloa ja kaupunki on kertonut sen näkyvän niin monipuolisempina ja laadukkaampina peruspalveluina sekä vapaa-ajan palveluina, mutta myös suoraan kunnan veroprosentissa.
Jälleen uusi virstanpylväs yhtiölle Suomessa
Vaikka Kalajoki on kaupunkina jo tuulivoima-alan pioneeri ja voimalat tuttu näky paikallisille, niin Energiequellelle Torvenkylän tuulipuisto on silti tärkeä virstanpylväs. ”Torvenkylän tuulipuiston myötä yhtiömme on rakentanut jo yli 100 megawatin edestä uusiutuvaa energiaa Suomeen”, Energiequellen Suomen toimitusjohtaja Nils Borstelmann iloitsee. Yhtiö miettii parhaillaan, miten se voisi juhlistaa puistoa paikallisten kanssa, mutta myös lisätä vihreän siirtymän hyötyjä paikalliselle yhteisölle. Aiemmin Energiequelle on järjestänyt esimerkiksi tuulipuiston avajaisia. ”Pyrimme tulevina kuukausina miettimään mikä olisi tarkoituksenmukaisin ratkaisu Torvenkylän tuulipuiston valmistumisen juhlistamiseksi. Keskustelua on esimerkiksi ollut avoimien ovien päivästä, jolloin tuulipuiston alueelle pääsisi ohjatusti tutustumaan uusiutuvan energian tuotantoon, sekä muista ideoista. Haluaisimme, että mahdollisimman moni pääsee hyötymään Suomeen tulevista vihreän siirtymän investoinneista”, toimitusjohtaja Borstelmann kertoo.
Torvenkylän tuulipuisto ostettiin osaksi KlimaVest -nimistä vaikuttavuusrahastoa. Rahaston kautta myös yksittäiset sijoittajat voivat sijoittaa esimerkiksi uusiutuviin energialähteisiin ja kohteisiin, joilla on todennettavissa oleva vaikutus hiilidioksidipäästöjen (CO2) vähentämisessä. Investoinnissa KlimaVestin neuvonantajana toimi Commerz Real, joka johti tuulipuiston hankintaprosessia. Commerz Real on Saksan toiseksi suurimman pörssinoteeratun pankin Commerzbankin omistama tytäryhtiö. Voimaloiden uusi omistaja Commerz Real hallinnoi tällä hetkellä pankkikonsernin sijoitusrahastojen kautta yli 50 aurinkovoimalaa ja yli 40 tuulipuistosta Saksassa sekä Euroopassa, joiden nimellisteho on yhteensä noin 1500 megawattia. Vaikka tuulipuiston omistajuus vaihtuu, niin Energiequelle hoitaa voimaloiden käytännön operoinnin myös tulevaisuudessa. ”Niin maanomistajat, kuntalaiset kuin muutkin yhteistyökumppanit voivat jatkossakin olla yhteydessä Energiequelleen kaikissa tuulipuistoon liittyvissä asioissa”, hankekehitysjohtaja Lohman kertoo.
Energiequelle on toteuttanut ennen Torvenkylän hanketta Suomessa kolme tuulivoimapuistoa: Paltusmäen tuulipuiston Pyhäjoelle, Konttisuon tuulipuiston Soiniin ja Takanebackenin tuulipuiston Maalahteen. Seuraavan tuulipuiston odotetaan valmistuvan vielä tänä vuonna Hyrynsalmelle. Yhteensä Energiequellella on kaiken kaikkiaan suunnitteilla noin 2 500 MW edestä tuulivoimahankkeita eri puolella Suomea ja se on käynnistämässä ensimmäisiä aurinkovoimahankkeita Suomessa vielä tänä vuonna. Yhtiö pyrkii tulevana vuonna laajentamaan toimintaansa Suomessa myös vetytalouteen ja Power-to-X -ratkaisuihin.
Torvenkylän tuulipuisto
Aikataulu tiiviisti Voimalat
2013: Tuulipuiston esiselvitykset Tuulivoimaloiden malli: Nordex N163
2017: Hanke Energiequellen omistukseen Roottorihalkaisja: 163 metriä
2017: Osayleiskaava hyväksyttiin Napakorkeus: 126 metriä
2019: Voimaloille rakennusluvat Kokonaiskorkeus: 208 metriä
2021: Rakennustöiden aloitus Nimellisteho: 5,7 MW / voimala
2022: Perustusten valut Yht. 7 voimalaa / 39,9 megawattia
2022: Sähköaseman käyttöönotto
2022: Voimaloiden pystytys
2023: Voimaloiden käyttöönotto
*Lähteet: Energiequelle, Adatum Oy – Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011, Suomen Tuulivoimayhdistys
